[Laatu] GNU Solfegen ensikäännös 2/4

[Mika Laari]

Ari Torhamo kirjoitti:
> ti, 2009-04-07 kello 20:04 +0200, Mika Laari kirjoitti:
>   
>> Ari Torhamo kirjoitti:
>>     
>>> ma, 2009-04-06 kello 22:03 +0300, kriz at iwn.cx kirjoitti:
>>>   
>>>       
>>>> #: lesson-files/chord-m7-7-maj7-m7b5-dim7:12
>>>> msgid "Chords with 7 in their name"
>>>> msgstr "Soinnut, joiden nimessä 7"
>>>>     
>>>>         
>>> Mielestäni kuulostaisi luontevammalta: "Soinnut, joiden nimessä on 7"
>>>   
>>>       
>> Niitä voisi kutsua ytimekkäästi septimi- tai seiskasoinnuiksi, kuten
>> vaikkapa tällä veppisivulla: "http://www.uta.fi/mute/soi03.htm".
>>
>>     
> Enpä kiinnittänyt yllä olevassa huomiota muuhun kuin kieliasuun. Tämä ja
> vastaava nooni-kohta ovat valikossa "Chords in root position". Siellä
> sama sointu voi esiintyä useammassa eri tehtävässä, ja näin on myös
> septimisoinnun kohdalla. Voi olla, että alkutekstin "Chords with 7 in
> their name" on vain yritys saada vaihtelua septimisointuja sisältävien
> tehtävien nimiin. Nämä ovat kyseisen valikon ne tehtävät, joissa
> septimisointuja esiintyy:
>
>   
Piti oikein asentaa solfege itselle, että pääsi katsomaan miten noita
viestejä siellä käytetään.

> -Minor 7 and dominant 7 chords
>   
Tässä harjoituksessa on vain kaksi sointutyyppiä: 7 ja m7.

> -7b9 and maj79 chords
>   
Samoin tässä on juurikin nuo 7b9 ja maj79.

> -Major seventh, diminished seventh and half diminished seventh chords
>   
Tässä sointuja on kolme: maj7, m7b5 ja dim7.

> -Chords with 7 in their name
>   
Tässä, aika yllättäen, on mukana vain 7, m7, maj7, m7b5 ja dim7.
Perusnoonisoinnun muunnokset 7b9 ja maj79, joiden nimessä esiintyy se
seitonen, on jätetty pois.

> Viimeinen kohta on tosiaan jotenkin kökön oloinen. Sinun ehdotuksesi on
> minustakin parempi, ja esittämistäsi vaihtoehdoista "septimisoinnut" on
> mielestäni sopivampi käyttöliittymään kuin "seiskasoinnut". 
>
>   
Aloin jo epäilemään huitaisseeni tyhjää, mutta kyseessä on siis oikeasti
juuri seiskasoinnut eikä mitkä tahansa seitsikon kanssa kirjoitettavat
soinnut. Septimisointu on varmaan ihan hyvä tähän ohjelmaan. Ei

> Alkutekstissä käytetään hiukan sattumanvaraisen oloisesti ilmauksia "7"
> ja "seventh". Sointunimet eivät ole vahvuuteni, mutta lienisi hyvä, jos
> käännöksessä vastaavat epäjohdonmukaisuudet onnistuttaisiin välttämään.
>
>   
Toisaalta vaihtelu virkistää, kunhan ei sekoittele kielen rekistereitä.
Kyllä kai septimisointua ja 7-sointua voi kumpaakin käyttää
huolitellussa puheessa.


>>>> #: lesson-files/chord-min-major-close-open:10
>>>> msgid "Minor/major in close and open position"
>>>> msgstr "Molli- ja duuri- soinnut ja avosoinnut "
>>>>     
>>>>         
>>> "Molli- ja duurisoinnut..."
>>>
>>>   
>>>       
>> Onkohan tässä kyse kitarasta, pianosta vai jostain muusta?  Kitaran
>> avosoinnuissa on ainakin yksi vapaa kieli.
>>
>> Pianolla tuo open position taitaa tarkoittaa sitä, että osa soinnun
>> sävelistä soitetaan oikealla kädellä eikä siis kaikkia vasemmalla. En
>> tosin tiedä sen nimeä suomeksi, mutta soittotapaa kutsutaan kai vapaaksi
>> säestykseksi.
>>     
>
> Löysin täältä mielestäni selkeän selityksen avosoinnusta (open
> position):
> http://www.musicdish.com/mag/index.php3?id=4100
>
> Näyttää siis siltä, että ilmausta "open position" käytetään ainakin
> kahdessa eri merkityksessä: soittimen (kitaran, ym?) vapaasti soivia
> kieliä sisältävä sointu sekä sointuopillisesti sointu, jossa yksittäiset
> sävelet eivät ole lähimmässä mahdollisessa asemassa toisiinsa nähden. 
>   
Aivan, ja tässä tarkoitetaan näköjään tuota jälkimmäistä. Välillä
sävelten välistä on jätetty sointuun kuuluvia säveliä pois, välillä taas
soinnun sävelet ovat mahdollisimman tiiviissä rykelmässä.

> Suomen kielen "avosoinnun" merkityksestä näyttää olevan hiukan
> vaihtelevia käsityksiä, enkä löytänyt asiassa selkeää ja luotettavaa
> lähdettä. Terssin puuttuminen mainitaan useammassa lähteessä avosoinnun
> ominaisuutena (mikä itse asiassa sopii yhteen linkittämäni
> englanninkielisen sivun antaman selityksen kanssa - terssisointu katoaa,
> kun sen toinen sävel siirretään eri oktaaviin). Esko Linnalan Yleinen
> musiikkioppi sanoo avosoinnusta tämän verran:
> "Jos kolmisoinnusta poistetaan terssi, sointu menettää duuri- tai
> molliluonteensa ja käy sävyltään avosointiseksi (ns. avosoinnut)"
>
>   
Music-Dishin sivuilla terssisävel ei oikeastaan katoa, vaan siirretään
jonnekin ylemmäksi. Joltain toiselta sivulta eilen luin, että se on aika
yleinen tapa levittää sointua (pianolla soitettaessa). Pohjalle jää
siten perussävel ja kvintti eli kitaralla rokkia kompattaessa aika
yleisesti käytetty kaksikko, jota kutsutaan voimasoinnuksi (power chord).


--
Mika Laari